Takana on taas viikonloppu ja jo puolikas uuttakin viikkoa. Tavarat alkaa olla kasassa viimeisiä myöten, olo on samalla haikea ja onnellinen. Tänään oli viimeinen työpäiväkin, nyt kesä on jälleen ohitse, sen voi huomata kylmenevistä aamuista ja ennen kaikkea niiden tuoksusta. Samalla tavalla sen voi haistaa kuin keväänkin. Ihanaa päästä aurinkoon ilmojen kylmetessä. On tätä matkaa odotettu alitajuisesti jo vuosia, ennen kuin sen edes tiedettiin tulevan.

Taiteiden yö jäi osaltani harmittavan kuivaksi. Kaarto suoraan töistä paikalle ei tuottanut tulosta, parhaat bileet oli jo siihen aikaan ohitse. Kuitenkin yksi kehittävä Irish Coffee ei koskaan voi olla huono vaihtoehto, ei edes silloin kun kello epätoivoisesti viittoo kahta yöllä.

Olen onnellinen siitä, että viikonloppuna vietin paljon aikaa minulle rakkaan ihmisen parissa. Ihmisen, jonka sanoilla on minuun kummalisen rauhoittava vaikutus. Ihmisen, jonka kanssa voin keskustella aidosti ilman minkäänlaisia peittelemisen tarpeita. Tiedän, että ihminen lukee myös kirjoituksiani, siispä hänelle lämmin halaus ja kiitos siitä, että hän on ystäväni. Sellaisia ystäviä minulla on vain muutama, joille voin oikeasti kertoa kaiken tärkeän, ilman mitään peittelyitä. Tämä siitä kaikesta huolimatta, että joskus koen olevani todellinen ihmismagneetti - niin hyvässä kuin pahassa.

Kauniit oli ne hetket, jotka istuimme Senaatintorin rappusilla pimeässä illassa, katsellessa kun kuu kulkee meren yllä pilven taakse, luoden taivaalle kalpeaa valoaan. Kyynel silmissä, siinä hetkessä niin avoimena ja herkkänä.

Huómenna näen myös ulkomailta saapuvan ystäväni, jota en ole nähnyt hetkeen, ja täytyy myöntää että ikävä on kova. <3 Ihmisen, jonka hyvinvointi on minulle äärettömän tärkeää. Sen toisen muurahaisen, jonka puolesta olisin valmis tekemään mitä vaan. :) Ihanaa!

Pienen hetken kun vielä jaksaa, on paketissa taas yksi vaihe elämästä. Yksi kokonaisuus jolla on varmasti painoarvoa ja ajanjakso jonka tulen muistamaan.

Uuden kynnyksellä, vielä askelta miettien, jätän vanhan taakseni, sitä joskus sopivassa suhteessa ikävöiden.